Eka naula jalassa

Ostimme raksaimurin. Tuli sellainen olo, että nyt me otetaan tää paikka haltuun. Kastelli oli siivonnut omat työkalunsa pois ja valmistautuvat luovuttamaan talon meidän käsiin. Teki mieli imuroida Kastellin pölyt meidän nurkista pois. Parasta imuroinissa oli, että pääsi itse hommiin. Joku pidemmällä projektissaan oleva naapuri saattaa nyt naurahtaa. Kyllä sitä hommaa vielä tulee riittämään.

Projekti täyttää nyt mielen joka sopukan. Kun saimme vihdoin keittiön, parketin, väliovet ja takan tilattua alkoi mieli täyttyä jo seuraavista kysymyksistä. Nyt pää on täynnä värivalintoja, kaapin paikkoja ja sisustusmahdollisuuksia. Välillä huomaa, että on jo tullut tehtyä peruuttamattomia mokia. Esimerkiksi meidän sängyn päätyä, jossa on kiinni yöpöydät, ei ehkä saa mihinkään kiinnitettyä. Emme huomanneet ajoissa pyytää siihen kohtaan koolausta. Sitä sitten joutuu vielä miettimään miten se kiinnitetään. Tämä on yksi näistä viimeaikaisista, niin sanotuista "first world problems". Tunnen itseni päivä päivältä etuoikeutetummaksi, vaikka mennäänkin aivan oman kantokyvyn rajoilla.

Sain ensimmäisen naulan jalkaani. Piha on täynnä laudanpätkiä, joissa on pystyssä nauloja, ruuveja ja kaikenlaisia metallinpaloja lojuu siellä täällä. Olin osannut odottaa tätä tapahtuvaksi, mutta silti se tuli yllättäen. Selvisin onneksi pienillä vaurioilla. Suositellaan jatkossa parempia varusteita koko perheelle, mutta miksi piti odottaa ensin että sattuu...

Seuraava projekti tulee olemaan ikkunan puitteiden valmistelu tasoitusta ja maalausta varten. Ikkunoihin ei laiteta perinteisiä listoja ja smyygejä vaan pelkistetty kehys askarrellaan kipsilevystä ja metallisesta kulmalistasta. Sitten kulma tasoitetaan ja maalataan ja lopputulos on siisti, eleetön ja yksinkertainen. Homma on sen verran työläs, että siitä ei ole varaa maksaa ulkopuoliselle. Olemme siis kipsilevyhommissa seuraavat illat ja viikonloput. Toivottavasti pääsemme myös parin viikon sisällä maalaamaan yläkerran.

Onneksi pääsee välillä oikeisiin töihin lepäämään. Tulevalla viikolla on oikeissa töissä kahden päivän koulutusmatka Kittilään ja toinen koulutus Helsingissä. Sitten on enää viikko ja jään kuukauden raksalomalle! Miehelläkin työkiireet kohta helpottaa ja täti on tilattu Kanadasta asti viettämään joulua rakennustyömaallemme. Mummo tulee myös pian takaisin koko syksyn työkomennukseltaan, niin on sitten myös lastenhoito järjestettävissä helpommin. Myös talkoolaisia on ilmoittautunut mukaan, jippii :)

Tässä vielä pohjakuvat jotka lupasin aikaisemmin jo laittaa. Väärin päin tuo kuva, mutta saahan näistä käsityksen kokonaisuudesta kun hieman kallistaa päätään.

Valmiimman näköistä jo

Tervetuloa ihailemaan kuvakollaasia puolivalmiista sisätöistä. Kastelli on luovuttamassa meille talon omiin toihimme jo ehkä ensi viikolla. Huimaa, siitä alkaa non-stop-talkoot. Saa ilmoittautua mukaan. Minulta on kysytty paljon, että koska pääsette muuttamaan. Vastaan usein, että se on ihan siitä kiinni kuinka paljon sinä pääset tulemaan talkoisiin :)

 

Vesi ja maalämpö kytketään viikon sisällä, tasoitus ja pohjamaalaus yläkerrassa aloitetaan huomenna. Viikonloppuna pääsemme jo itsekin toivottavasti maalaamaan. Kastelli ei pidä siitä, että teemme limittäin töitä, kun he ovat vielä hommissa. Talon luovutus pitäisi tapahtua ensin. Kun on viittävaille valmis paketti, on mielestäni ihan ajan hukkaa jäädä odottamaan että K. saa kaikki vaiheet valmiiksi. Säästämme viikkoja, kun teemme limittäin. Kiitosta siis vain Kastellin aliurakoitsijoille kärsivällisyydestä.

 

Meidän kärsivällisyys täällä väliaikaisluukussa alkaa olla lopuillaan. Tuo tuossa, alkaa olla jo myös sitä mieltä, ettei jokaisen listan tarvitse olla kohdallaan ennen kun voi muuttaa. Pitäisi aloittaa täällä jo tavaran kierrätys ja luopuminen, että olisi vähemmän muutettavaa. Olemme aikamoisia himohamstraajia nimittäin. Ullakkovaraustakaan ei otettu sen takia ettei tule sitten koskaan houkutusta alkaa säilöä mitään "tärkeää".

 

Yritän saada jossakin vaiheessa tänne myös pohjakuvan talosta, että saa käsityksen kokonaisuudesta. Näistä kuvista kuitenkin saa sellaisen walk through - kokemuksen ensihätään. Aloitetaan siis ulkoa. Tässä alla näette Ihan itse tehdyn ulkolaudoituksen piharakennuksessa. Minä en tehnyt, appiukko teki ja tuo tuolla, joka näkyy kuvassa.



 

 

Terassi on vasta valmistunut. Tulee aika korkealle tuo sisäänkäynti. Maatyöt ei ole vielä oikeassa korossa, mutta muistaakseni tuohon tulee peräti viisi porrasta.

 

Jos tässä kohtaa ei olisi sinistä muovia ikkunassa, näkisitte tässä terassin ja takapihaa harrastushuoneesta etelään. Harrastushuoneesta tulee kaikenlaisen musiikin ja taiteen harrastushuone. Paksu seinä ja äänieristetty ovivaraus takaavat työrauhan ja yörauhan lapsille vaikka luukuttaisikin kovaa. Ehkä tämä joskus myös palvelee aloittelevien muusikoiden treenikämppänä.



 

Tässä alla, näette kuvan ruokailutilasta päin katsottuna. Tuohon tiiliseinälle tulee takka.Takana keittiön saareke ja työtaso, jo omilla paikoillaan.

 

Tässä on meidän olohuone. Vähän jäi mietityttämään kun ei otettu yhtään ikkunaa tonne eteläseinälle. Mutta pitäähän kirjahyllyllekin olla joku paikka talossa.

 

Tässä alla alakerran käytävä eteisestä keittiöön päin kuvattuna. Tuohon kattoon tulee paneelia koko matkalta keittiön saarekkeen yläpuolelle asti. Oikealla vessan ovi ja sen takaa nousee vielä joskus portaat. Ja ne tuleekin ihan designia ja puusepäntyötä. Kiitos kummisetien ja hyvien ystävien!

 

 

Suttuinen kuva tässä alla, mutta katsokaas nyt miten hienosti olen suunnitellut valon kulkevan läpi yläkerran!

 

 

Valo kulkee sitten yläkerran aulan läpi tänne lasten huoneiden puolelle. On niissä myös isommat ikkunat, mutta kuvaustaitoni eivät riitä tallentamaan sellaista panoraamakuvaa, jossa näkyisi huoneet paremmin.

 

Ja yläkerran aulaan tulee valoa lännestä ja porrasaukon isosta korkeasta ikkunasta idän aamuauringosta. Aulasta tulikin ihan hyvän kokoinen oleskelutila. Tyytyväinen olen siitä, ettei otettu aulaan avattavaa ikkunaa. Olisi näyttänyt siltä, että pidettäis siinä huonevarausta kolmannelle lapselle. Mut ei...ei tuu kolmatta lastenhuonetta. Harrastushuoneessa voi vieraita joskus sitten majoittaa.

Tässä on mun vaatehuone makkarin takana! Sieltä pääsee suoraan yläkerran kylppäriin, jossa on myös kodinhoitohuone. Tuo mies kyllä sanoo tätä mun pyykkikoriksi. Taitaa olla oikeassa, mutta voin sitten vetää verhon eteen.

 

 

 

Ja tässä on se 15cm vinossa ollut kylppärin lattiakaivo siirrettynä. On mennyt lattialämmitysputket rikki tai niitä on siirretty. Korjattu jollakin liittimillä, toivottavasti ei tule jälkikäteen mitään ongelmaa. Ei kovin nätti vielä, valu puuttuu, mutta onpahan osa laskustakin vielä maksamatta.

 

 

Paneelia, parkettia, listaa, amme, keittiö...

Ostoslista on pitkä. Viikon sairastamisen ja netissä roikkumisen jälkeen jaksoimme lähteä "ulkoilemaan" Netrautaan. Laahustimme läpi kaikki osastot tuskaillen kaikkia ostopäätöksiä, joihin emme selkeästi ole vielä valmiita. Miten ihmeessä saamme ikinä valittua sopivaa lattiaa, listaa, paneelia ja valaisinta. Päätökset tuntuvat niin lopullisilta. Kaikessa pitää miettiä hinta ja laatu, budjetti, esteettisyys ja vielä eettisyyskin. 

Yksi asia jota olemme pohtineet on kylpyammeen valinta. Vaikka moni pitää kylpyammetta lämpimän veden tuhlauksena, uskon että meillä se kyllä tulee säästämään vettä. Lapset voi lotrata pitkäänkin melko vähällä vedellä, mutta suihkun alla menisi vettä ehkä paljon enemmän. Vesi tulee lämpiämään suureksi osaksi maalämmöllä. Tulen vielä nauttimaan ajatuksesta jonakin kylmänä talvipäivänä laskiessani itselleni kylpyvettä.

Amme ei saisi olla liian iso tilavuudeltaan, mutta sen olisi hyvä viedä mahdollisimman iso siivu kylppärin takaseinästä, että se sopisi sinne nätimmin. Ihastuin tuohon oranssiin klassikkoon, joka miehen mielestä kyllä näyttää 70-luvun kerrostalon kylpyammeelta, mutta just siks se onkin niin hieno!

Omat työt tontilla alkoivat piharakennuksen ulkolaudoituksella. Jos olisimme lähelläkään alkuperäisiä aikatauluja, olisimme tehneet tätä hommaa ihanasti ruskettuen loppukesän auringonpaisteessa. Nyt siellä sai palella oikein kunnolla, kiitos Kastellin aikataulujen. Liian kevyttä hommaa kun ei pysy lämpimänä, todettiin.

Ensi viikolla Kastelli (tai sen aliurakoitsija) tekee kotimme sisäseinien levytykset, jonka jälkeen päästään vihdoin omiin hommiimme käsiksi. Tarkoituksena on, että meille tulee ammattilainen tekemään seinien ja katon tasoituksen ja pohjamaalauksen ja siten itse maalaamme sisustusmaalit siihen päälle.  Kahden viikon kuluttua olemme jo yläkerran maalauspuuhissa.

Aikataulu näyttää kiihtyvän ja meille tulee tässä vielä kiire hankkia kaikkia tarvikkeita. Keittiön pöytätasosta tulee niin pitkä, että se on tilaustavaraa rautakaupassa ja parkettikin pitää ehkä tilata useita viikkoja etukäteen. Yritämme vielä ehtiä Ikean keittiöviikoille alkuviikosta. Sieltä saa keittiön hinnalla sen verran monta etuseteliä, että sillä saa jo komean vaatekaapin kaupan päälle. Että kannattaisi nyt ryhdistäytyä ja vaan lyödä lukkoon omat suunnitelmat ja laskelmat. Ettei menisi mainostamiseksi, linkkaan tähän jutun Ikean veronkierrosta. Talo ja talotekniikka on kotimaista, mutta kotimaiseen keittiöön meillä ei taida olla enää varaa.

Talotekniikasta puheen ollen, huomasimme, että meillä on alakerran kylppärin lattiakaivo väärässä kohdassa. Asia ei muuten varmasti haittaisi, mutta tila on niin ahdas, että pieni heitto kaivon paikassa tarkoittaisi sitä, että saisi suihkutella aina lattiakaivon päällä. Ei sellaista voi hyväksyä uudessa talossa, joten reklamoimme siitä Terawattille ja Kastellille. Korjaaminen on kuulemma hankalaa lattialämmitysputkien vuoksi, mutta korjaavat sen kuitenkin. Loisto juttu ja pisteet Kastellille. Olemme luonnollisesti pidättäytyneet maksamasta osaa laskuista siihen asti kun korjaukset on tehty.

Lisäksi yritämme pyytää kaupungin lupa-arkkitehdiltä, että riittäisikö jos saunassamme olisi ovileveys vain 70 cm, koska sillä saisi 10 cm lisää suihkun puolelle. 90cm on standardi, jotta myös pyörätuolilla pääsee saunaan, mutta meillä on muutenkin tehty vain invavarauksia, joten luulisi riittävän, että ovi on vaihdettavissa leveämpään tarvittaessa ja seinän rakenne on sellainen, että oviaukon voi leventää tarvittaessa. Katsotaan mikä tuomio saadaan.

Tontilla tapahtuu

Tontilla tapahtuu nyt paljon, piharakennuskin oli tänään saavuttanut harjakorkeuden. Piharakennuksesta tulee naapurin kanssa yhteinen. 2 x 7,5 neliön varastotila jossa molemmilla on oma sisäänkäynti ja pikkuruiset ikkunat.

Tuohon ei ihan mitä tahansa leikkimökkiä saanutkaan laittaa, vaan pitää olla virallisesti rakennus. Silloin mm. perustustapa on sama kuin talossakin. Eli tuossa pikkuvarastossa on betoniantura, betonivalu, viistevalu ja patolevy-muovit, kuten asuinrakennuksessakin. Vertailun vuoksi voin sanoa, että mökillä tehtiin saman kokoinen aitta ja siinä perustusten virkaa toimittaa muutama lekaharkko ja hyvin pysyy pystyssä. Koska varasto on kiinteistöjen rajalla, sen keskellä pitää olla molemminpuolinen palomuuri. Tästä tuli myös aika paljon lisähintaa. 

Kunnon rakennuksessa on tietysti oltava myös riittävä hulevesien hallinta. Varastoon on tulossa yhteensä kahdeksan salaojan tarkistuskaivoa, koska molemmille puolille on suunniteltu niitä neljä, yksi jokaiseen nurkkaan. Ainakin pääsee hyvin tarkistamaan, että pysyykö perustukset kuivana. Salaojituksen takia ja yhden varaston kulman takia piti myös vähän räjäyttää että tontilla pystyi vetämään niitä putkia. 

Maalaisjärkeä pitäisi käyttää muutenkin näissä hulevesiasioissa. Selvitin vähän asiaa ja kaupungin oman strategian mukaan, ne pitäisi ensisijaisesti imeyttää paikallisesti tai johtaa ojiin ja puroihin. Nyt on tuolla alueella todella monille rakennettu pumppaamot, joista vesi johdetaan ensin ylämäkeen kadulle ja sieltä sitten viemäreitä pitkin läheiseen kaupunkipuroon. Kaupunkipuroon johtaa myös ojat tonttien laidoilta, mitä pitkin vedet olisi voinut johtaa pois... No onneksi me säästyttiin pumppaamoilta, kun ollaan sen verran rinteessä, että vedet valuu kaupungin viemäriin ihan itsekseen.

On ollut todella vaikeaa sulattaa monia määräyksiä ja ohjeista joita tässä on joutunut noudattamaan.  Välillä on hätävarjelun liioittelulla tai muulla jääräpäisyydellä tai muulla ulkonäöllisellä seikalla aiheutetaan aivan turhia kustannuksia rakentamiseen. 

Lattian odottamisesta

No tulihan se valu sieltä kun vähän potki. Lattian betonivalu piti saada kuivumaan jo viikkoja sitten, mutta Kastellilla on ollut vähän hitaampi vaihde päällä. Laitoimme aikatauluista useammalle viestiä työnjohtoa myöten. Ihmettelin myös laskutukseen sitä, miten he ovat etuajassa ja ilmoitimme, että osa maksuista jää odottamaan sovittujen työvaiheiden valmistumista. Juuri mitään ei ollut tapahtunut moneen viikkoon ja nyt muutamassa päivässä on tapahtunut hurjasti. Ilmeisesti se toimi, tai sitten tämä oli vain sattumaa.

Valun saaminen ajallaan on tosi tärkeää koko projektin aikataulun suhteen. Jos lattia ei ehdi kuivua tarpeeksi, ei pääse tekemään sisätöitä. Parkettia tai vesieristeitä kun ei voi laittaa jos lattia on yhtään kostea. Meillä jokainen joustoviikko on Kastellin puolelta jo käytetty. Meidän on päästävä jouluna sisätöihin. Lomat, työt ja talkooapu on sovittu kaikki joulukuulle. Tässä oli pelivaraa, mutta se alkaa olla käytetty. Pidetään siis peukkuja, että sisäseinät, sähkökaapelit, maalämpö ym. välttämättömyydet edistyvät nyt sitten hieman suunniteltua nopeammin.

Nyt pitääkin alkaa tapahtumaan tai muuten meille tulee melkoiset kustannukset projektin viivästymisestä. Jokainen ylimääräinen kuukausi vuokralla maksaa. Maksamme myös joka kuukaudesta vuokran lisäksi "turhaan" myös maanvuokraa kaupungille. Vuoden vaihteesta on sovittu myös lainan lyhennysten aloitus. Eli joskun elimme siinä kuvitelmassa, että tammikuussa ei tarvita enää väliaikaisasuntoa.

Toivoa on. Kun taloon käveli tänään sisään ihan oikeasta ovesta ja astui lattialle, joka on oikeassa korossa, talomme tuntui jo enemmän kodilta kuin rakennustyömaalta. Ikkunat näyttivät sopusuhtaisilta huonekorkeuteen nähden ja tilan pystyi muutenkin hahmottamaan jo paremmin. Vaikka ihan raksaa se tulee kyllä olemaan vielä monta kuukautta.

Onneksi ymmäsimme unohtaa kaikki Kasetellin tekemättä jättämät asiat viikonlopuksi ja nautimme viimeisen kerran kokonaisesta (raksa)vapaasta viikonlopusta syksyisessä Kemiönsaaressa. Nyt on edessä työmatka Afrikkaan ja sen jälkeen pitäisikin päästä jo piharakennuksen ulkolaudoituksen kimppuun.

Hyvältä näyttää

Rakennus nousi kuin korttitalo seinä seinältä. Harjakorkeus saavutettiin perjantaina ja ulkoapäin viritys näyttääkin jo ihan talolta. Vain yksi kantava seinä on siellä asennettu väärin päin, mutta se korjaantuu melko helposti. Sisällä on vielä sepelilattia ja väliaikaiset tukipuut pitävät rakennelmaa kasassa. Säältä suojassa on.

Ehdin työpäivän lomassa seuraamaan pystytystä ja hain tyttärenkin iltapäiväkerhosta hetkeksi ihmettelemään nostureita ja leijuvia seiniä. Historiallisia hetkiä. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että saimme räystäiden aluset maalattua ja talo on suurinpiirtein oikeissa väreissä.

Tulevat työt alkavat konkretisoitua ja tarkennettua aikataulua odotetaan, että saisi työt, harrastukset ja perheen sovitettua yhteen talonrakennuksen kanssa. Teetettävistä töistä jäljellä on vesi, viemäri ja sähköliitokset, pihan täytöt, talotekniikan, sähköjen ja putkien asennus, lattian valu, väliseinät ja niiden tasoitus.

Omista töistä kylppäreiden rappaus, kosteuseristys ja laatoitus, keittiön rakentaminen, parketti, seinien maalaukset ja tapetoinnit, kattopaneelit/ruiskumaalaus, listat, saunan paneelit ja lauteet, kiintokalusteet, portaat ja jotain muutakin pientä laittoa varmasti ilmaantuu... että tervetuloa pian talkoisiin!

Välimaalausta

Kaksi viikkoa sitten tuli kattotuolit tontille ja alkoi katon rakennus. Nyt siellä ovat tänään saaneet kattopellit paikalleen. Ohi kulkevat paikalliset ihmettelivät, että onko tuo jokin autokatos, kun perustusten päällä on pelkkä katto. Perjantaina tehdään nosto ja seinät tulevat paikoilleen ja talo alkaa vihdoinkin näyttää talolta.

Hidasta kyllä on ja odottavan aika on pitkä. Vieläkään ei ole kunnon aikataulua ja mitä olen naapuereiden projekteista päätellyt, niin Kastellin ryhmärakentaminen tarkoittaa sitä, että laitetaan yksi asennusryhmä neljää taloa kohden, eikä siellä ole kiirettä pitänyt. Paljon on puutavaraa tullut tontille, mutta kukaan ei tee niillä mitään. Siellä olleet kaatosateessa nyt kaksi viikkoa. Silti hyvä fiilis, että talo vihdoin tulee!

Saimme Kastellilta tarjouksen välimaalauksesta, jonka piti olla niin hyvä, että seuraavan kerran tarvitsee maalata vasta parin vuoden kuluttua lopullinen maali. Välimaalaukseen ei ilmeisestä syystä kuulunut räystäiden alusten maali ollenkaan. Olisikin ollut outoa, että niin halvalla saisi jotain melkein valmista. Välimaali tarkoitti vain niitä osia, mitkä voi pohjamaalikoneella laittaa tehtaalla suoraan ulkolaudoitukseen ja siitä maalatut laudat elementteihin. Kaikki muu ilman maalia tai vain valkoisella pohjamaalilla.

Päästiin eilen siis vihdoinkin raksahommien makuun ja pensseleitä kuluttamaan. Eilinen oli aurinkoinen maalauspäivä ja saimme melkein kaikki räystäiden alustat valmiiksi. Jälkeenpäin muistamme sen varmasti elokuun ainoana päivänä, jolloin ei satanut. Välillä nojailtiin auringin lämmittäessä ihan oman talon perustuksiin. Maalaus kannati tehdä nyt, sillä talon noston jälkeen hommaan tarvitaan jo nosturia. Tässä vähän kuvia työn edistymisestä parilta viime viikolta.

Lomailua

Aikataulu on sen verran myöhässä alkuperäisistä suunitelmista, että saimme pitää loman ihan lomana. Toiveena oli, että olisimme voineet käyttää kesälomat sisätöihin, mutta tässä vaiheessa odotellaan vielä tonttitöiden valmistumista. Perustustyömaalla meitä ei tarvita kun siellä on maaurakoitsija ja perustusurakoitsija hoitamassa omaa osuuttaan.

Perustukset on viimeistä viistevalua vaille valmiita. Ne vaan jäi tekemättä kun ei kuulunut Kastellin "perustuspakettiin". Sen varaan ei kannata muutenkaan budjettiaan laskea. Kastellin perusperustuksiin ei kuulu mitään muuta kuin muotit ja betonisokkeli aivan tasaiselle maalle. Saimme neuvoteltua, että maksamme sitten erotuksen anturasta, ja korkeammasta valusta. Sen lisäksi yllärinä pakettiin ei kuulunut takan perustus, viistevalu joka tarvitaan anturan ja sokkelin  eikä pakollinen sokkelin ympärille tuleva patomuovi. Pari tonnia raps!

Takkaepisodi numero 2

Jouduimme sittenkin ottamaan ne takan perustukset. Olisi joutunut tekemään muutoksia jo leimattuihin perustussuunnitelmiin ja piirrättää ne uusiksi uuden takan mallin vaatimusten mukaan, joten olisi tullut hintaa suunnittelutyöstä sama, mitä perustusten lisähinnasta.  Tällainen varaava perustakka on nyt Kastellin takkapaketin vaihtoehto. Hieman liioittelua, kun on maalämpö, mutta lopulta kuitenkin edullisempi kuin kamiina tai kevyttakka. Yksi asia vähemmän mietittävänä!

Asiointia pankin kanssa

Piti käydä pankissa. Rahaa on palanut jo yli 30 000 euroa. Maaurakasta ensimmäinen osa 15 000 euroa, HSY:n liittymistä 4500 euroa ja perustussuunnittelusta 2000 euroa. Seuraamme kuluja exceliin ja merkkaamme siihen kaikki maksetut erät, aivan kaikesta. Haluamme laskea talolle neliöhinnan todellisten kustannusten mukaan. Helsingissä maksaa hitas-asunnot 3000-4000 euroa neliöltä. Meillä on tavoitteena saada kotimme 2500 eurolla neliö. Toistaiseksi olemme budjetissa oikein mainiosti, kerron sitten miten kävi.

Edellisen asunnon turvin olemme saaneet maksettua osan kuluista, mutta nyt oli pakko käydä kierroksella muutamassa helsinkiläisessä konttorissa. Niissä muutamassa, jotka vielä on jäljellä. Saimme lainatarjouksen kuudesta pankista ja mm. marginaali vaihteli 1,6 ja 1,1 välillä. Samalla sai tuntumaa myös eri pankkien palvelutyyleihin. Toiset lyö numerot pöytään ja toiset haluaa kuulla elämäntarinasi ja kertoa omansa.

Mistä sinä haluaisit jutella pankkisi rahoitusasiantuntijan kanssa?

a) Omasta elämäntilanteestasi ja parisuhteestasi AVOpuolisoon.
b) Yrittäjäpuolisosi tuloista, joista et oikein tiedä mistä ne koostuu.
c) Lastesi henkivakuutuksesta ja rahoitusasiantuntijan pojan hammastapaturmasta.
e) Kokonaiskoroista, marginaaleista ja niiden suhteesta "pankin ottamaan riskiin" eli sinuun.
e) Rahoitusasiantuntijan naapureista, koirasta ja omasta rakennusprojektista.
f) Finanssialan keskusliiton antamista ohjeista koskien vakuuden vaihtoa vanhaan asuntolainaan.

Suosittelen tuon viimeisen lukemista ennen neuvotteluja uudesta asuntolainasta. Asiasta väännettiin Nooa Pankkimme kanssa ja tuloksena oli, että heillä ei ollut varaa lainata meille jo lainaamiamme rahoja uudelleen samalla marginaalilla. Uusi talo ei ollut yhtä riittävä vakuus verrattuna kerrostalokolmioon. Olisimme siis saaneet nostaa vanhan lainamme uudelleen huonommilla lainaehdoilla, "markkinahintaan".

Pankkeja kilpailuttamalla saatiin marginaalia pudotettua neljä pykälää alas. Suosittelen muutenkin perehtymään pankkien toimintaan. Jos ei muuten kiinnosta finanssiala, mutta olet harkitsemassa isoa lainaa, kannattaa ottaa selvää mistä raha tulee. Sen kun selvität, ei tarvitse mennä pankkiin hattu kourassa vaan tietäen, että systeemi on epäreilu ja mätä, mutta sen kanssa on vain vielä toistaiseksi tultava toimeen. Alkuun pääsee tällä Yliopistolehden artikkelilla, mutta ei kannata yrittää keskustella asiasta rahoitusasiantuntijasi kanssa...